Artikkeli käsittelee kahdeksaa merkittävää Nobel-palkittua fysiikan löytöä: fotoelektrinen ilmiö, kvanttimekaniikka, ydinfissio, transistorit, kosminen mikroaaltotaustasäteily, elektronineutriino, universumin kiihtyvä laajeneminen ja gravitaatioaallot.

Fotoelektrinen ilmiö on tärkeä, koska se selittää valon kaksoisluonteen ja energian kvantittumisen. SAT-kysymyksissä tämä liittyy suoraan fotonin energian laskemiseen yhtälöllä E = hν ja poistettujen elektronien kineettisen energian määrittämiseen yhtälöllä Kmax = hν - φ.

Ydinfissio kuvaa raskaan atomiytimen jakautumista kevyemmiksi ytimiksi, jolloin vapautuu valtava määrä energiaa. SAT-tieteessä tähän liittyvät kysymykset testaavat usein massa-energian ekvivalenssia (E = mc²) ja ketjureaktioiden ymmärtämistä.

Kosminen mikroaaltotaustasäteily (CMB) on lämpösäteilyä, joka jäi alkuräjähdyksen jälkeiseltä ajalta. Se tarjoaa vahvaa näyttöä siitä, että universumi sai alkunsa erittäin kuumasta ja tiheästä pisteestä ja on siitä lähtien laajentunut.

Gravitaatioaallot ovat aika-avaruudessa eteneviä aaltoja, joita synnyttävät kiihtyvät massiiviset kohteet. Niiden havaitseminen vahvisti Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian ennusteen ja auttaa ymmärtämään painovoiman luonnetta.

Puolijohteet ovat materiaaleja, joiden johtavuus on johtimien ja eristeiden välillä, ja ne muodostavat transistorien ja elektronisten laitteiden perustan. SAT-fysiikassa tämä tieto on tärkeää sähköä ja magnetismia käsittelevissä kysymyksissä.